11 skeptikko

SKEPTIKKO

Toimiiko homeopatia?
Okkultistista kemiaa
Randi Suomessa

Numero 11

kevät 1991

2

SKEPTIKKO 11, kevät 1991

Skepsiksen hallitus: Nils Mustelin (puheenjohtaja), Pekka
Roponen (Skeptikon päätoimittaja, varapuheenjohtaja), Lauri
Gröhn (sihteeri), Markku Javanainen (varainhoitaja), Ilkka
Tuomi.

Tieteellinen neuvottelukunta: dosentti S. Albert Kivinen
(puheenjohtaja), professori Nils Edelman, apulaisprofessori
Kari Enqvist, amanuenssi Harry Halen, professori Pertti
Hemänus, dosentti Raimo Keskinen, professori Kirsti La¬
gerspetz, professori Raimo Lehti, professori Anto Leikola,
LKT Matti A. Miettinen, professori Ilkka Niiniluoto, do¬
sentti Heikki Oja, professori Heikki Räisänen, professori
Anssi Saura, ohjelmajohtaja, FL Tytti Sutela, professori
Raimo Tuomela, professori Yrjö Vasari, professori Johan
von Wright ja dosentti Risto Vuorinen.

Jäsenasioista, lehtitilauksista ja muista yhdistyksen toimintaan
liittyvistä kysymyksistä pyydetään neuvottelemaan sihteerin
kanssa, puh. 90-538677 tai postitse:

Lauri Gröhn
Ojahaanpolku 8 B 17
01600 Vantaa

SKEPTIKKO-lehden toimitus: päätoimittaja Pekka Ropo¬
nen, muut toimitusneuvoston jäsenet: Matti Virtanen ja Nils
Mustelin.

Päätoimittaja, puh. 914-533201, postiosoite:

Pekka Roponen
Parikkaankatu 39 A
05820 Hyvinkää

ISSN 0786-2571

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

3

Sisällys

4 "Vaihtoehtolääketiede" - vaihtoehtoja mille?
Pekka Roponen

7 Homeopatia tieteen puntarissa, Veijo Saano

14 Teosofeja ja atomeja, Gustaf Mattsson
20 Lehdistökatsaus keväältä 1991

Tommi Savolainen, Matti Virtanen
28 Keskustelua

32 Tulevia tapahtumia

Randi taas Suomessa
Euroopan skeptikoiden kokous
Ennustuksia
Ruotsintipat
Jäsenkysely

Kansi: Jussi Parikka

{Short English abstract at the end of each article)

Kaikki tässä iehdessä juikaistut kirjoitukset ovat kir¬
joittajien omia mieiipiteitä, eivätkä edusta toimituksen,
Skepsiksen tai CSICOPin viraiiista kantaa.

4

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

"Vaihtoehtolääketiede" - vaihtoehtoja mille?

Pekka Roponen

Juuri ennen näiden rivien kirjoittamista tv-uutiset kertoivat pie¬
nen lapsen kuolleen turhaan siksi, että hänen vanhempansa et¬
sivät apua sokeritautiin mieluummin "vaihtoehtolääketieteestä"
kuin insuliinista. Ilkeämielisesti voisi huomauttaa, että siinä ta¬
pauksessa oli tarjottu vaihtoehtoa itse elämälle.

Lienee kuitenkin myös niin, että "koululääketiede" aiheuttaa
huomattavasti enemmän kuolemantapauksia kuin vaihtoehtoilu.
Itse termi "vaihtoehtolääketiede" on muotoiltu hyvin markkina-
henkisesti. Se sisältää positiivisen arvolatauksen (parempi vaih¬
toehto?), mutta puhuu kuitenkin tieteen nimissä.

Olen itse kiintynyt Juntusen ja Mehtosen analyysiin, jonka
mukaan lääketiedettä ei oikeastaan ole olemassakaan. On
vain kokemusperäistä lääkintätaitoa, jota kehitetään sovelta¬
malla erityistieteiden metodeja. Parempi olisikin puhua "vaihto-
ehtolääkintätaidosta" tai vaikkapa vain vaihtoehtoilusta.

Lääketieteen arvostelu ei missään nimessä ole aiheetonta,
vaikka sen kaikki viat eivät olekaan lääkäreiden tunnetun ah¬
neuden ja laiskuuden syytä. "Lääkäristä" on ainakin virallisessa
terveyskeskuksessa tullut sosiaalietuuksia jakava virkamiesport-
sari, joka kirjoittaa kansalle reseptejä pikavauhdilla. Arvelisin
omaan kokemukseeni perustuvalla mutu-menetelmällä, että ter¬
veyskeskuksissa kirjoitetuista lääkkeistä kolmasosa on aiheelli¬
sia, kolmasosa turhia ja kolmasosa haitallisia. Luojan kiitos, et¬
tä potilaat jättävät usein lääkkeensä syömättä!

Valta ja raha kiinnostavat lääketieteilijöitä (ja -taiteilijoita)
siinä kuin muitakin ihmisiä. Samalla psykosomaattisen lääketie¬
teen kehittäminen on laiminlyöty, mistä esimerkiksi voin mai¬
nita oman keppihevosen! hypnoterapian mahdollisuudet ruu¬
miillisten sairauksien hoidossa. Saadakseen valtaa ja rahaa

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

5

omiin käsiinsä psykoanalyytikot iamaannuttivat psykiatrian ke¬
hityksen maassamme suunniiieen Brezhnevin kauden ajaksi.
Lääketieteeiiistä tutkimusta jopa väitöskirjoja myöten ovat oh¬
janneet piiieritehtaiiijoiden intressit. Esimerkiksi voisi mainita
kotimaisen ja uikomaisen iääketehtaan yhteiskampanjan koko
kansan saamiseksi riippuvaiseksi bentsodiatsepiinista, joka pa¬
rantaa paniikkihäiriö-nimistä vaivaa. Lääkärin peiko on usein
viisauden aiku.

Vastapuoien ieiriä valottaa esimerkiksi Der Spiegeiin juttu
(1.4.1991), jossa käsiteiiään saksaiaista syöpävaihtoehtoiiua.
Kaiiiita "bioiogisia" hoitoja antavat yksityiskiinikat tarjoavat
kuoiemansairaiiie potiiaiile sitä, mitä tavanomaisissa sairaa¬
loissa ei kohtuuhintaan oie saatavissa: tukea, rohkaisua, inhi-
miiiistä iämpöäja myötäeiämistä. Ja jotakin on näidenkin täh¬
tien aila voitu todeiia keksiä: misteiiuute näyttää vaikuttavan
immuunijärjesteimään, joskaan sitä ei oikein vielä osata käyttää.

Tieteellinen ajattelu on uusi ilmiö lääkintätaidon historiassa.
Ei pidä ihmetellä, kun monet virallisen lääkinnän hoitomenetel¬
mät osoittautuvatkin silkaksi huijaukseksi. Esimerkiksi koneel¬
lisen fysikaalisen hoidon tukemiseksi on meilläkin syydetty mil¬
joonia ellei miljardeja markkoja yksityisille hoitolaitoksille. Toi¬
nen esimerkki on psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia, josta
ei ole koskaan todettu varmuudella olevan muuta kuin haittaa,
mutta jota opetetaan ja tuetaan suurilla määrillä julkista rahaa.

Fysikaalisen hoidon "vaihtoehdot", kiropraktiikka ja napra-
patia tuntuvat käytännön lääkärin kokemusten perusteella hou-
kuttelevilta, joskin tarpeelliset kontrolloidut kokeet niidet te¬
hosta ymmärtääkseni puuttuvat.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessaan Eysenckja Grossarth-
Maticek kuvaavat kognitiivisen psykoterapian suotuisaa vaiku¬
tusta syövän ennusteeseen. Samassa tutkimuksessa psykoana¬
lyysin todettiin lisäävän kuolleisuutta kontrolliryhmään verrat¬
tuna. Allekirjoittaneella ei ole pienintäkään epäilystä siitä,
että vähitellen alkaa uuden psykosomaattisen lääkinnän aika¬
kausi. Lääkäreiltä on nimittäin päässyt pahasti unohtumaan se

6

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

yksinkertainen totuus, että mieien iiikkeet vaikuttavat ratkai¬
sevasti kehon toimintaan. Se antaa vaihtoehtoiiun bisnesmie-
hiiie mahdoiiisuuden hyödyntää meidän tyhmyyttämme kaupai-
iisesti, vaikka he käyttävätkin savuverhonaan "viraiiisen" iääke-
tieteen omaksumaa piiierinheittäjän rooiia jakaessaan vitamii¬
neja, yrttejä sekä vesijohtovedestä voimistettuja homeopaatti¬
sia iääkkeitä.

Viraiiisen iääkintätaidon oiisi aika puhdistaa itsensä piiie-
rikaupan korruptiosta sekä rahan ja vaiian tavoitteiusta, auk¬
toriteettiuskosta puhumattakaan. Viimeksimainittu koskee eri¬
tyisesti omaa aiaani, psykiatriaa. Tapanani on oiiut selittää
sairaanhoito-opistossa, että psykiatria on niin ahdistavaa työtä,
että sen tekijät pakenevat sokeaan auktoriteettiuskoon. Katu¬
misen merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä.

Iääkintätaidon ydin on terve, terävä kuin kirurgin veitsi.
Nyt tarvitsemme Semmelvveissin perillisiä opettamaan käsien-
pesun taitoa. Toivottavasti olemme ehtineet sen verran aikuis¬
tua, ettemme kohtele heitä yhtä tylysti kuin oppi-isäänsä.

Alternative to what?
by Pekka Roponen

So-called alternative medicine was in the spotlight recently, after the
death of a six-year old diabetic boy in the hands of a Kuhne-therapist
in northern Finland. In that case the alternative offered by the
therapist was alternative to life itself. There must be something wrong
with conventional medicine, when so many people voluntarily choose
dangerous treatments.

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

7

Homeopatia tieteen puntarissa

Meta-anaiyysi 107 kontoroiloidusta hoitotutkimuksesta

Veijo Saano

Homeopatian mukaan sairausoireita aiheuttavalla aineella voi¬
daan parantaa sairaus. Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä lai¬
meampana ja vähemmän ainetta annetaan. Diagnoosi tehdään
kyselemällä, ja hoito valitaan oireiden sekä mm. potilaan mie¬
lihalujen, temperamentin ja unien mukaan. Homeopatialla väi¬
tetään voitavan parantaa kaikki sairaudet.

Teorioita homeopatian vaikutusmekanismeista on vaikea us¬
koa: Homeopatian periaatteiden mukaan elohopea olisi hyvä
lääke täristyshalvaukseen eli Parkinsonin tautiin, koska eloho-
peamyrkytyksessäkin ilmenee vapinaa. Homeopatian kannalta
olisi yhdentekevä se tosiasia, että Parkinsonin tauti ei aiheudu
elohopean puutteesta. Entä pitkälle viety laimentaminen, jota
homeopaatit kutsuvat potensoinniksi? Eikö tämän menetelmän
uskottavuutta vähennä se yleisesti tunnettu seikka, että Kos¬
kenkorvan vodka vaikuttaa voimallisemmin kuin mieto viini?

Homeopatiaa on puolustettu mm. vertaamalla sitä rokotuk¬
siin ja allergian siedätyshoitoon, joissa pienillä annoksilla haital¬
lista ainetta ärsytetään elimistön vastustuskykyä voimakkaam¬
maksi. Vertaus kuitenkin ontuu, koska homeopatiassa ei yleensä
anneta hoidoksi taudin aiheuttajaa kuten esimerkiksi siitepölyä
allergiaan. Sellainenkin homeopatian muoto, isopatia, on kyllä
olemassa, mutta sitä käytetään harvoin.

8

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Lääketieteilijöiden epilyistä huolimatta homeopatian kan¬
nattajat väittävät hoitonsa aktivoivan elimistön paranemisvoi-
mat. Sehän kuulostaa miellyttävän luonnolliselta ja ajan hen¬
keen sopivalta. Homeopatian kannattajat jopa uskovat, että pa¬
raneminen on mahdollista mistä taudista tahansa - jos potilas
ei parane, vika on hänen paranemiskyvyssään, ei suinkaan ho¬
meopaattisessa hoidossa.

Homeopatian vaikutusmekanismeja käsittelevät teoriat voi¬
vat olla uskomattomia, mutta niistä ei kai tarvitse välittää jos
menetelmästä on hyötyä, jopa ilman haittoja. Mutta onko hoi¬
totehosta näyttöä - ovatko potilaat parantuneet homeopaatti¬
sella hoidolla paremmin kuin lumelääkkeellä eli plasebolla?

Raportit kertovat: Homeopatia parantaa!

Toisin kuin rekisteröitävän lääkkeen, homeopaattisen valmisteen
saa kauppaan ilman näyttöjä tehosta. Siksi valmistajien ei ole
pakko tehdä tai teettää hoitotutkimuksia.

Aiheesta kiinnostuneita on kuitenkin ollut niin paljon, et¬
tä epidemiologiryhmä Limburgin yliopistossa Hollannissa pys¬
tyi tekemään ns. meta-analyysin 107 tutkimuksesta, joissa oli
selvitelty homeopatian tehoa. Tulos julkaistiin tänä keväänä
British Medical Journal -lehdessä (Kleijnen J. et. ai.: Clinical
triais of homeopathy. Br. Med. J 302:316-323, 1991).

14:ssä analyysiin kuuluneessa tutkimuksessa selvitettiin klas¬
sisen homeopatian tehoa, eli potilaille annettiin vain yhtä ho¬
meopaattista valmistetta. Noin puolessa tutkimuksista samaa
hoitoa tai hoitojen yhdistelmää oli annettu ryhmälle potilaita,
joilla oli vertailukelpoinen diagnoosi. Homeopaattisten valmis¬
teiden yhdistelmiä käytettiin 26 tutkimuksessa, isopatiaa yh¬
deksässä.

Tutkijat arvioivat analysoimiensa tutkimusten laatua us-
kottavuuspisteytyksellä. Pisteitä toivat yksityiskohtainen po¬
tilaiden ja heidän tutiensa ja diagnosointimenetelmien kuvaus,
samoin potilaiden suuri määrä, hoitoryhmiin (homeopatia vai
lume) jaon puolueettomuus satunnaistusmenetelmällä, hoidon
tarkka kuvasus, sokkoutus, hoitotuloksen mittausmentelmän
asiallisuus ja tulosten tarkka kuvaus.

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

9

Johtopäätös voitiin tehdä 105:stä tutkimuksesta: niistä
81:ssä homeopaattinen hoito oii oiiut tehokasta ja vain 24:ssä
se jäi piasebon veroiseksi. Huonoimmin tehdyissä tuktimuksissa
homeopatian teho näytti voimakkaamaita kuin hyvin tehdyissä,
mutta myös 16:sta uskottavuudeitaan parhasta tutkimuksesta
15 viittasi homeopatian tehoavuuteen.

Vai parantaako sittenkään?

Meta-anaiyysinsä Pohdintaosassa tutkijat esittävä monia va¬
rauksia, jotka vaiaisevat hoitotehon tutkimisen hankaiuuksia.
Tutkimusten suuri määrä ei yksin riitä, vaan iaatu ratkaisee tu¬
loksen oikeeiiisuuden. Edellä mainittu uskottavuuden arviointi
tuotti pettymyksen: "Useimmat kokeet vaikuttivat hyvin huo-
noiaatuisiita - - kaiken kaikkiaan tutkimusten metodoioginen
taso oii pettymys." (Most triais seemed to be of very iow quaiity
- - overaii the methodoiogical quaiity was disappointing.)

Moni tietää, miten suuresti potiiaan omaan arvioon iääkehoi-
don hyvyydestä vaikuttavat ennakko-odotukset, hoitavan lääkä¬
rin vakuutteiut yms. tekijät. Myös tutkija on aitis toiveiiieen.
Esimerkiksi eiäinkokeet ovat viime aikoihin saakka oileet sok-
kouttamattomia, ja niissä on usein todettu, miten tutkija huo¬
maamattaan ohjaa koe-eiäinten ja jopa soluviljelmien reaktioita
ennakkoasenteidensa mukaan.

ihmisilie tehdyissä hoitokokeissa sekä tutkijan että hoidetta¬
van sokkoutus on tuiosten iuotettavuuden kannaita ratkaisevan
tärkeää. Kuitenkin vain 31 homeopatiatutkimuksessa iumeiääke
oii iimoitettu seliaiseksi, ettei potiias tai tutkija voinut hoitoti-
lanteesa erottaa sitä homeopaattisesta tuotteesta. Yhdessäkään
tutkimuksessa sokkoutuksen pitävyyttä ei oiiut varmistettu.

Monia kysymyksiä, vähän vastauksia

Homeopatian uskottavuuden kannaita kyseenaiaista on myös
tuotteiden laatu. Mitenkän ei voida varmistaa, miilaisesta
raaka-aineesta homeopaattinen, pitkäiie iaimennettu tuote on
tehty. Mitattavaa määrää alkuperäisainetta, jonka mukaan

10

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

tuote potilaalle valitaan, ei homeopaattisessa lääkkeessä yleensä
ole. Kuka tietää, onko laimennuksen yhteydessä vaaditut ravis¬
telut tehty oikein? Eihän aikaavieviä laimennusvaiheita vain ole
hypätty yli? Ovatko eri valmistajien tuotteet samanveroisia?

Puolueetonta laatukontrollia on mahdoton järjestää. Tie¬
dossa on kuitenkin ainakin yksi homeopaattisten tunteiden val¬
mistaja, joka on myöntänyt panneensa myyntipakkauksiin suo¬
raan pelkkää apuainetta, tavallisimmin alkoholiliuosta.

Jos homeopaattinen tuote laimennetaan ideologisten valmis-
tussääntöjen mukaisesti, onko raaka-aine valittu oikein? Moni
aine aiheuttaa yliannoksina esim. vilunväreitä. Jos potilaalla
on keuhkokuume vilunväreineen, mistä raaka-aineesta tehty lai¬
mennos olisi oikea? Onko kaikkien raaka-aineiden liika-annosten
aiheuttamat oireet luotettavasti osoitettu, ja ilmenevätkö ne kai¬
killa samanlaisina? Entä eri laimennosten sopivuus eri tilantei¬
siin? Näyttöjä laimennosten mahdollisten vaikutusten eroista
ei ole.

Homeopaattista tuotetta on mahdoton valita järkiperäisesti;
on joko noudatettava jonkin auktoriteetin kirjoittamia sääntöjä
tai omaa vaistoaan. Homeopatian käytännön kirjavuudesta ja
sen koulukuntien erimielisyyksistä päätellen monia strategioita
käytetään.

Publication bias: hyvät uutiset ensin

Mutta entä jos hoito kuitenkin tehoaa? Eikö Kleijnenin ja
kumppaneiden analyysin lopputulos ole kiistaton: 81 myönteis¬
tä ja 24 kielteistä raporttia?

Vastaus on kielteinen. Lopputulos ei ole kiistaton, koska kai¬
kessa (lääke)tieteellisessä julkaisutoiminnassa on yhtenä harha-
tekijänä ns. publication bias: kiinnostavat tulokset eli "uutiset"
julkaistaan mieluiten, kun taas vanhaa tietoa varmentavat tu¬
lokset jäävät helposti julkaisematta. Jos esimerkiksi lääkehoito
osoittautuu tehottomaksi, tutkimus saatetaan tuomita nollatut¬
kimukseksi. Silloin se jää kokonan julkaisematta tai pääsee vain
suppeasti leviävään lehteen.

Oma vaikutelmani lääkeainetutkijana on, että lääkkeiden si¬
vuvaikutuksista kertovia tuloksia on vaikea saada julkisuuteen

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

11

- tämä ei kuitenkaan päde vakaviin haittoihin, joilla on tietysti
suuri uutisarvo. TIeteelllnenkIn lehdistö on taipuvainen suosi¬
maan sensaatioita. Uutinen parantavasta vaikutuksesta on aina
kiinnostava, ja uutinen homeopatian tehosta olisi kiistaton sen¬
saatio. Kaiken lisäksi homeopatiaraporteille on tarjolla omia
julkaisufoorumeita, jotka suosivat hyviä uutisia "vaihtoehdois¬
ta" eivätkä ole turhan kriittisiä tutkimusten laadusta.

Esimerkkinä epäilysten oikeutuksesta kirjoittajat kertovat
Ranskan sosiaaliministeriön teettämästä tutkimuk¬

sesta, jossa homeopaatit sekä lääketieteilijät selvittivät yhdessä
homeopaattisen hoidon vaikutusta vatsaleikkauksen jälkeiseen
suolilamaukseen. Monissa aiemmissa, pienehköissä tutkimuk¬
sissa homeopatia oli näyttänyt nopeuttavan suolen toiminnan
palautumista. Asiaan haluttiin saada selvyys tekemällä riittä¬
vän perusteellinen holtokoe: mukana oli neljä 150 potilaan ryh¬
mää, joista kaksi sai homeopaattista hoitoa, yksi plaseboaja yksi
el mitään. Tulos oli, että ryhmien toipumisessa ei havaittu eroa.

Homeopatian tehoa on toki aiemminkin tutkittu perusteelli¬
sesti: Philadelphiassa Yhdysvalloissa perustettiin 1848 korkea¬
koulu, jonka tehtävänä oli löytää todisteita homeopatian te¬
hosta. Noin sadan vuoden toiminnan jälkeen keulu lopetti ho¬
meopatian tutkimisen, koska tehoa ei löytynyt.

Homeopatia tulee, usko pois!

Suomessa homeopatiaa ei vielä laajalti tunneta, mutta hyvin
suunniteltu maihinnousu näyttää olevan aluillaan. Homeopaat¬
tisia valmisteita on rekisteröity lääkkeenomaisiksi tuotteiksi ly¬
hyessä ajassa yli 400. Lääkkeenomaisiksi tuotteiksi luokitelluilta
aineilta ei vaadita näyttöä hoitotehosta, vaan jonkinlainen osoi¬
tus vaarattomuudesta riittää. Homeopaattiset valmisteet tulki¬
taan haitattomiksi, jos ne sisältävät vaikuttavaksi väitettyä ai¬
netta alle miljoonasosan (esimerkiksi 1 mg litrassa). Sen jälkeen
myyntiluvan saa helposti.

Myös homeopaattien koulutus on alkanut Suomessa. Eri¬
laiset "vaihtoehtoterapiolhin" keskittyneet yksityiset laitokset
järjestävät kursseja alasta kilnostunellle. Vaihtoehtoheltoja on

12

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

markkinoitu tehokkaasti, ja moni suomaiainen käyttää ennes¬
täänkin ns. iuonnoniääkkeitä itsekseen parantuviin pikkuvaivoi-
hin sekä iääketieteeiiisen hoidon iisänä - homeopaattisten tuot¬
teiden kuiuttajia iöytynee näistä kansaiaispiireistä. Suomessa ei
oie juuri iainkaan puhdasoppisia vaihtoehtohoidon kannattajia,
vaan samat ryhmät suosivat monia eri hoitoja. Niinpä myös ho¬
meopatian suosio näyttää turvatuita.

Tehotonta rahankulua ja medikalisaatiota

Homeopaattisiiia vaimisteiiia ei oie edes teoriassa suuria haitta¬
vaikutuksia, koska ne ovat yieensä hyvin iaimeita. Samasta syys¬
tä niiiiä ei voi saada aikaan myöskään äkiiiisiä parantavia vai¬
kutuksia: homeopatiassa opetetaankin, että sen vaikutusmeka¬
nismi on elimistön oman puolustusmekanismin herättely. Väli¬
töntä apua vaativiin vaarallisiin sairaustilanteisiin homeopatiaa
ei uskoisi tarjottavan. Mutta elämä on täynnä kroonisia vaivoja,
jotka luovat mahdollisuudet markkinoille.

Hollantilaisen tutkijaryhmän analyysi ei puuttunut homeo¬
patian diagnoosimenetelmiin, joista löytynee kyseisen ideologian
suurin valtti: potilaat haastatellaan perin pohjin, heidän tun¬
temuksistaan ollaan kiinnostuneita ja heidän uskomuksensa hy¬
väksytään, olivatpa ne kuinka epätieteellisiä tahansa. Monet
potilaat saavat suurta lohtua voidessaan purkaa huoliaan tera¬
peutille omilla termeillään ja saadessaan vaivoilleen nimen. Sa¬
malla kuitenkin vaivat selitetään sairauksiksi, jotka pitäisi hoi¬
taa erikoisvalmisteilla. Ongelmien todelliset syyt hämärretään.
Tätä voi kutsua medikalisaatioksi - samalla termillä voi tiivis¬
tää "virallisen" terveydenhuollon taipumukset sotkeutua ihmis¬
ten arkielämään. "Vaihtoehtoisten" hoitojen yhteyteen kriitti¬
nen termi sopii yhtä hyvin, vaikkei sitä niissä piireissä tieten¬
kään haluttaisi kuulla.

Voi ennakoida, että hollantilaisen meta-analyysin tulosta
käytetään vielä usein Suomessakin homeopatian markkinoin¬
nissa. Pohdintaosan varaukset ja johtopäätös voivat jäädä vä¬
hemmälle huomiolle. Hollantilaistutkijoiden johtopäätökseen

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

13

voi nimittäin farmakoiogina yhtyä: tarvitaan lisää tutkimuk¬
sia, paremmin tehtyjä ja iaajempia. Voisi iisätä, että tutkimus¬
ten rahoittamisveivoite kuuiuu niiiie, jotka saavat rahat tuottei¬
den myynnistä. Ja miksei homeopatiaan voisi soveltaa samaa
järjestelmää kuin lääkkeisiinkin: myyntilupa annetaan vain, jos
uskottavat näytöt hoidon tehosta on saatu. Se olisi kuluttajan,
potilaan etujen mukaista.

Kaikki toivomme haitatonta, mutta tehoavaa hoitoa, jollai¬
seksi homeopatian kannattajat hoitoaan väittävät. Tehoavaksi
homeopatiaa ei kuitenkaan vielä ole todistettu. Kokemuksen
hyväksi osoittaman säännön mukaan jokaista hoitotapaa on vii¬
sainta pitää tehottomana siihen asti kunnes toisin on todistettu.

Homeopathy under the microscope
by Veijo Saano

Proponents of homeopathy sometimes claim that their medication can cure
ali illnesses. Homeopaths also claim that there is ample Scientific
evidence to back their claims. The author discusses a meta-analysis of
clinical trials in homeopathy that was published recently in the British
Medical Journal. On close examination a shadow of doubt falls even on
homepathy's best evidence.

14

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Teosofeja ja atomeja

Gustaf Mattsson

Eräänä kauniina kesäpäivänä 1895 teki ryhmä Teosofisen seu¬
ran Euroopan osaston jäseniä keiio viiden teen ja iitapalan vä-
liiiä käveiyretken Hampsteadin nummen suuntaan seuran pää¬
majasta, joka tuoiloin sijaitsi Avenue Roadin varreiia Lontoossa.
Ryhmään kuuiuivat rouva Besant, herrat Leadbeater, Sinnett,
Keightiey, Jinarajadasa sekä eräitä muita. Matkan taittuessa
verkkaisesti herra Sinnett puhui kemiasta ja aikuaineista. Hän
ihmetteii siinä kuikiessaan, eikö okkuitistisin keinoin oiisi mah-
doliista päästä seiviiie atomien todeiiisesta koostumuksesta.

Seurue saapui vihdoin syrjäiseiie joentörmäiie Finchiey Roa¬
din varreiia, ja kuinka sattuikaan, rouva Annie Besant ja herra
C.W. Leadbeater päättivät kokeiiia. Teosofit istuutuivat joen¬
törmäiie, ja kaksi viimeksi mainittua ryhtyi katsomaan avaruu¬
teen, käyttäen hyväkseen myös okkuitistista suurennuskykyään.

Pian moiemmat näkivätkin ihmeeilisiä asioita, kuten hehku¬
via, tuiisia, toisiinsa kietoutuneita pieniä käärmeitä, ketjuuntu¬
neita kolmioita, munanmuotoisia kappaieita sekä muita, keskei-
tä naruiia kuristettua iimapaiioa muistuttavia kappaieita - ai¬
van ilmeisesti typen, hapen ja vedyn atomeja.

Nämä havainnot juikaistiin samana vuonna teosofien ieh-
den Luciferin marraskuun numerossa otsikolia "Okkuitistista ke¬
miaa". Jatkotutkimukset iaiminiyötiin kuitenkin, ja kuiui 12
vuotta. Vuonna 1907 sattuivat rouva Besant ja herra Leadbea¬
ter olemaan Munchenissä eräässä kokouksessa, ja pohtiessaan
teosofien tulevaa toimintaa he päättivät jatkaa kemiaiiista sei-
vänäköään. He muuttivat yhdessä rouva ja neiti Brightin, reuva
V. Hookin ja hänen poikansa, rouva Russakin, herra Jinaraja-
dasan ja eräiden muiden kanssa VVeisser Hirschiin Dresdenin iä-
heiie saadakseen tehdä tutkimuksiaan rauhassa, ja he omistivat

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

15

siellä neljän viikon aikana päivittäin kolme iltapäivän tuntia ok¬
kultistiselle havainnoinnille.

He työskentelivät ulkosalla, paitsi sateen sattuessa, ja eräs
herra Hecker piirsi suurella lahjakkuudella luonnollisiin mitta¬
suhteisiin sen mitä selvänäkijät kuvailivat. Herra Jinarajadasa
piti huolta tutkimusten tieteellisyydestä, esittäen usein kysy¬
myksiä sekä keskustellen asian teoreettisesta puolesta. Sillä ta¬
valla havainnoitiin, tulkittiin ja piirrettiin monien eri alkuainei¬
den atomeja. Jotta olisi päästy käsiksi myös harvinaisempiin
aineisiin, joista edes sir William Crookes ei ollut pystynyt toi¬
mittamaan näytteitä, päättivät he ryhtyä käymään Dresdenin
mineraalinäyttelyssä. Siellä istuivat sitten herra Leadbeater ja
herra Jinarajadasa päivästä toiseen tuijottaen ja piirtäen.

Eräänä päivänä näyttely oli suljettu. Herra Leadbeater
istuutui harmistuneena penkille näyttelyrakennuksen ulkopuo¬
lelle, mutta ilahtui keksittyään, että tästäkin tilanteesta selvi¬
tään. Hän ei ilmeisesti kuitenkaan halunnut irtaantua ruumiis¬
taan ja tunkeutua siten suljettuun museoon, koska se olisi voinut
vilkkaalla paikalla aiheuttaa hankaluuksia. Hän huomasi kui¬
tenkin voivansa joidenkin okkultistisien toimenpiteiden jälkeen
nähdä ns. kaukosalamalinjaa pitkin sisälle mineraalinäyttelyyn,
sen vitriineihin, niissä oleviin näytteisiin ja niiden molekyyleihin
ja atomeihin. On ehkä turha mainita, että tämän ilahduttavan
havainnon jälkeen herra Leadbeater ei enää koskaan käynyt fyy¬
sisessä hahmossaan Dresdenin kokoelmaa katsomassa.

Yleensä rouva Besant ja herra Leadbeater työskentelivät hie¬
man eri tavoin. Edellinen piti enemmän atomien pilkkomisesta
ja niiden pääosien laskemisesta, kun taas jälkimmäisellä oli ta¬
pana laskea vielä pienemmät osaset, ns. alkuatomit. Leadbea¬
ter vei myös mukaansa joitakin palasia mainitusta mineraali-
näyttelystä, jauhoi ne ja antoi rouva Besantille jatkokäsittelyä
varten. Myöhemmin nämä kaksi saivat Taorminassa radium-
näytteen katseltavakseen. Herra Leadbeater on sittemmin jat¬
kanut siellä tutkimuksiaan yksin, kun taas rouva Besant on jäl¬
leen Intiassa ja herra Jinarajadasa Amerikassa.

Tällainen on lyhykäisesti tarina uuden tutkimusalan, teoso-
fisen eli okkultistisen kemian synnystä. Alan tulokset on nyt¬
temmin koottu suureen teokseen, jossa on lukuisia kuvia, jajoka

16

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

muodostaa uuden saksankielisen teosofisenkirjasarjan ensimmäi¬
sen osan.

Miltä sitten näyttävät atomit Besantin ja Leadbeaterin mu¬
kaan? Oi, sanalla sanoen: ihastuttavilta. Kulta-atomi on kuin
pääsiäismuna, jossa on kaksi vyötä manteleista. Hiiliatomi muis¬
tuttaa lasikulhojen asetelmaa, jossa jokaisesta kulhosta nousee
kolme sikaria. Titaanin atomi näyttää Maltan ritarikunnan ris¬
tiltä, johon on painettu 16 sikaria, keskelle biljardipallo ja päi¬
hin kahdeksan pientä kuulaa. Rauta-atomi koostuu kymmenes¬
tä samankeskisesti asetellusta sylinterimäisestä kuoresta, joista
jokainen pitää sisällään kolme sikaria, joiden päällä leijailee kaksi
rei'itettyä suppiloa. Litiumatomi on kuin litteä kakku, jonka
päällä seisoo okariina, jota tukee alhaalta kahdeksan mantelin-
puolikasta, joista jokaisessa on sikari. Alkuaine neonin atomi on
kuusikulmainen, ja sen keskellä on näkyvissä jako viiteen toisi¬
aan sivuavaan tetraedriin (hyvin suosittu teosofinen kuvio), ja
jokaisessa kulmassa on kaksi pikkuleipää ja sikari.

Selostukseni kuulostaa ehkä rahvaanomaiselta, mutta vakuu¬
tan - kuvien kopioiden puuttuessa - että kaikki näyttää juuri
siltä kuin kuvailin.

Tämän jälkeen kirjoittajat yrittävät saada näkemyksilleen ja
piirustuksilleen tieteellistä luotettavuutta seuraavanlaisilla las¬
kelmilla. Heidän vetyatominsa sisältää 18 pientä, jakamatonta
alkuatomia. Kun sitten jokaisesta tutkitusta atomista jaetaan
herra Leadbeaterin laskemien ja herra Jinarajadasan kirjaamien
alkuatomien määrä 18:lla, päästään lukuihin joiden pitäisi vas¬
tata tieteen atomipainoja (vedyn paino on yksi). Ja sehän täs¬
mää hämmästyttävän hyvin.

Nykyaikaiseen kemiaan perehtynyt voi tehdä okkultistisen
kemian opiskelussa tekemistään havainnoista sen päätelmän -
ellei hän ole alkanut sokeasti uskoa oppimaansa -, että kyseessä
on mitä surkein humpuuki, vaikka ehkä tahaton - siitä en ha¬
lua lähteä väittelemään. Kovin omituista on esimerkiksi se, että
ensin puhutaan laveasti radiumatomeista ja niiden osien harvi¬
naislaatuisesta liikkuvuudesta - mikä seikka oli kaikkien tiedossa
1907 -, ei esimerkiksi kaliumatomien radioaktiivisuudesta mai¬
nita mitään. Mutta sen ilmiön tiede havaitsikin vasta vuoden
1907 jälkeen... Ylipäänsäkään nämä selvänäköisyyteen vihkiy¬
tyneet eivät ole saaneet selville paljoa sen lisäksi, mitä kemian

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

17

oppikirjat kertoivat vuonna 1907 - atomien muotoja ja sisintä
lukuun ottamatta tietenkin. Heidän avuilaan olemme nyt kui¬
tenkin saaneet koko kemian vaimiiksi. Paijonkaan ei jää enää
puuttumaan aikuaineita koskevasta lopuiiisesta totuudesta. Ku¬
kapa oiisi uskonut, että olemme näin iäheilä viisautta?

Tässä teoksessa esiteliään myös teosofeiiie pyhää seitseniu-
kua, aikuaineiden seitsemän oiomuodon kautta. Ne ovat aiem¬
min tuntemamme koime oiomuotoa ja niiden iisäksi neijä etee¬
ristä. Tähän seikkaan rouva Besant onkin puuttunut ainakin
yhdessä aikaisemmassa kirjassaan. Hän näkee seitsemäisen ii-
menemismuotoja kaikkiaila iuonnossa, muun muassa "spektrin
seitsemässä värissä". Jokainen pieni fyysikko kuitenkin tietää,
että spektrissä on iukematon määrä värejä, ja seitsemään ias-
keminen on vain muistisääntö. Yhtä hyvin voitaisiin spektristä
rajata viisi tai yksitoista tai koimeviidettä eriiaista väriä. Koo-
miiiista on myös, että transkendentaaiisesti armoitettu rouva
Besant pitäytyy spektriä tarkasteilessaan vain siihen vaivaiseen
kaistaieeseen, joka voidaan nähdä tavaiiisin siimin, kun tieteel¬
listen laitteiden apusiimiilä voidaan nähdä hyvin pitkälle sen
molemmille puolin. Mutta aineen olomuodoista puhuttaessa so¬
piikin nyt ottaa apuun peräti neljä uutta, joiden joukossa muu¬
ten on tieteessäkin spekuloitu ultrakaasu. Mutta neljästä uu¬
desta on kyllä kieltäydyttävä, varsinkin kun niiden olemassao¬
loa ei tue mikään muu kuin ikivanhasta astrologisesta virhelas¬
kelmasta (Aurinko -i- Kuu -i- viisi planeettaa) putkahtanut py¬
hä seitsenluku.

Nojaa, tästähän voisi kirjoittaa ja kiistellä laajemmin kuin
mitä Argus-lehden palstat antavan myöten. Ja jos nyt saan
kaikki teosofit kimppuuni, minun on pyydettävä virkavapautta.
He nimittäin kirjoittavat aina paljon, paljon...

Teosofian eettinen sisältö ja historiallinen perusta ovat aina
tehneet minuun vaikutuksen. Mutta "okkultistinen luonnon¬
tiede", erityisesti kemia, vaikuttaa teosofien harrastamana vä¬
hemmän kunnioitusta herättävältä. Se antaa pikemminkin epä¬
luotettavan, mutta samalla tyhmänylpeän ja lörpöttelevän vai¬
kutelman. Rouva Besant ja herra Leadbeater voisivat kerralla
korjata syvällisen oppinsa maineen, jos he suorittaisivat selvä-
näköisyydellään yhdenkin kvalitatiivisen kemiallisen analyysin.

18

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Minä haluan sekoittaa litiumkioridia, kultabromidia ja ammo-
niumjodidia, näyttää pulverin heille ja kysyä: Mitä atomeja
näette? Jos he sitten vastaavat, tunnin, kuukauden tai vuo¬
den kuluttua: siinä on litiumia, kultaa, typpeä, vetyä, klooria,
bromia ja jodia - niin silloin minä lankean kaikkien maailman
kemistien kanssa polvilleni valmiina palvomaan heitä.

Tiedän vallan hyvin, miten teosofit vastaavat pyyntööni: ok¬
kultistinen tutkimus ei vajoa tuollaisten "yksinkertaisten todis¬
tusten" tasolle, vaan skeptikoiden tehtävä on nousta vihkiyty¬
neiden tasolle ja kouluttaa itsensä näkemän ja uskomaan. Mikäs
siinä, mutta miksi sitten pitää levittää suurelle yleisölle tällaisia
kuvitettuja latteuksia, jotka eivät sen enempää opeta, vakuuta
kuin houkuttelekaan? Olen havaitsevinani pahan ristiriidan tä¬
män naurettavan torikaupan ja sen ylvään syrjään vetäytymisen
välillä, jota teosofit osoittavat tieteen pyytäessä heiltä edes pie¬
nen pientä todistetta.

(Argus 1910)

Teosophistis and Atoms
by Gustaf Mattsson (1873-1914)

Leading members of the Teosophical Society pioneered at the turn of the
century a field of knowledge that they called "occult chemistry". By
way of clairvoyance they claimed to have seen the inner atomic structure
of most known elements. Gustaf Mattsson was a chemist and a leading
journalist in Helsinki at that time, and followed the developments in
occult Sciences with a skeptical eye. The article was originally
published in Mattsson's journal Argus in 1910, and was translated for
Skeptikko (from Swedish to Finnish) by Matti Virtanen.

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

19

Gustaf Mattsson (1873-1914) aloitti lyhyen, mutta värikkään
elämänuransa kemistinä ja toimi mm. Tekniilisen korkeakoulun
kemian lehtorina sekä vt. professorina. Hänen laajat ja mo¬
nipuoliset tietonsa sekä harvinainen kirjailinen lahjakkuutensa
saivat hänet kuitenkin antautumaan yhä enemmän journalis¬
tiikan vaitaan. Vuonna 1907 hän perusti muutamien ystäviensä
kanssa Argus-kulttuuriiehden ja 1911 hänestä tuli uuden Dagens
Tidning -nimisen pääkaupunkilehden päätoimittaja. Mattsson
kuoii 41-vuotiaana tuberkuloosin - ja luuitavasti myös iiian suu¬
ren työtaakan - murtamana.

Mattssonin kuoieman jäikeen Hoiger Schildts Föriag jul¬
kaisi laajan valikoiman hänen kirjoituksiaan, joista kuuluisim¬
mat ovat Dagens Tidningissa aiunpehn juikaistut i dag -nimiset
pakinat. Kustantaja on ystävällisesti antanut Skeptikolle lu¬

van julkaista Mattssonin 1910 kirjoittaman, mutta vielä tänään¬
kin hämmästyttävän ajankohtaisen artikkelin "Teosofer ooh ato-
mer", jonka on suomentanut Matti Virtanen.

Jos joku Skeptikon lukija omistaa artikkeiissa mainitun ok¬
kultistista kemiaa käsitteievän kirjan ja toimittaa meiile kopiot
siinä oievista atomien kuvista, juikaisemme ne iiomieiin seuraa-
vassa numerossa.

N. M.

20

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Lehdistökatsaus keväältä 1991

Tommi Savolainen, Matti Virtanen

Sanomalehtien ilmoitustoimisto Sitä on seurannut yiiiuonnolii-
siksi väitettyjä iimiöitäja Skepsis-yhdistystä käsitteievää iehti-
kirjoitteiua tämän kevään ajan. Aikuvuoden kirjoitteiua hai-
litsi kaksi aihetta: Steiner-kouiujen valtionavustukset mahdoi-
listavan iain säätäminen eduskunnassa, ja scientologien "persoo-
naiiisuustestien" iisääntyvä kaupailinen käyttö työhönotossa.

Steiner-keskustelua referoitiin jo viime Skeptikossa, ja sii-
lä saisi taas helposti vuorattua kokonaisen iehden. Säästämme
lukijoita, ja aloitamme U-Man Finland -nimisestä yrityksestä,
jonka käyttämä kysymyssarja sai runsaasti juikisuutta tänä ke¬
väänä.

Keskusteiun testin pätevyydestä avasi Heisingin Sanomissa
25. tammikuuta pettynyt työnhakija, joka hyiättiin U-Man-
testifirman iausunnon perusteeiia. Kun hakija oii pyytänyt tar¬
kempaa seivitystä arvion perusteista, "testori vastasi, että testin
luotettavuus kärsii tarkemmasta erittelystä". Kirjoitusta kom¬
mentoivat Riitta Autiosaari Suomen Psykoiogiiiitosta (30.1.) se¬
kä opiskeiijat Hannes Ikäheimo (6.2. ja 19.2.) ja Jaana Pirkka¬
lainen (2.3.). He kaikki oiivat sitä mieitä, ettei U-Manin käyttä¬
mä dianeetiikkatesti mittaa työeiämässä seiviytymistä. Psyko-
logiiiitto sai taas hyvän tilaisuuden vaatia Suomeen psykoiogi-
lakia, joka estäisi muita kuin kouiutettuja psykologeja tekemäs¬
tä rahaa persoonallisuustesteillä. Opiskelijat kehottivat myös
psykoiogeja menemään itseensä ja miettimään, ovatko testit yli¬
päänsä tarpeen työhönotossa.

iitaiehden (18.2.) mukaan U-Man iähtee siitä, että työnha¬
kija yrittää rekrytointitilanteessa pettää työnantajaa ja esiintyä

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

21

parempana kuin onkaan. Testi paijastaa sitten hakijan "todeiii-
sen" minän ja karsii pois yhteistyökyvyttömät hakijat. Yrityk¬
sen edustaja Riitta Raiio viittasi tähän vastineessaan 12.2. Hei-
singin Sanomissa: Hän kehui, että testi antaa "varmaa tietoa
tietoisen tai tiedostamattoman persoonallisuusnaamion takaa".
Persoonallisuustestejä tekevät konsuittiyritykset kiistävät Rai¬
lon väitteet ehdottomasti, mutta U-Man Finiandin toimitusjoh¬
taja Tapio Ahokas juiistaa, että psykoiogit ovat jäävejä arvoste¬
lemaan scientologien testiä: "On ymmärrettävää, että psykoio-
giset testausyritykset ovat huoiissaan tulevaisuuden tuotoistaan
ja käyttävät kaikkia mahdoiiisia keinoja päästäkseen eroon vah¬
vasta ja iaajentuvasta kiipaiiijasta."

Yiioppiiasiehti (20.2.) keskittyy kuvailemaan scientologiaus-
kontoa, jonka L. Ron Hubbard kehitti 50-luvulla dianetiikka -
"tieteensä" pohjalta. Jutussa on käytetty asiantuntijana uskon-
totieteilijä Harri Peltolaa, joka kertoo scientologian todellisten
juurien olevan USA:ssajo 1870-luvulla versoneissa New Thought
-liikkeissä. "Uusi Ajatus oli suunnillen se, että koska täydelli¬
nen Jumala on luonut ihmisen, on ihmisenkin oltava täydellinen.
Puutteen täytyy olla harhaa, ja mieli on oikaistava, jotta asiat
palaisivat alkuperäiseen jumalalliseen tilaansa. Peltola kertoo
myös kokemuksiaan scientologien opintopiiristä: "Meininki oli
vähän sellainen, että jos oli jostakin asiasta eri mieltä, se tar¬
koitti ettei ymmärtänyt asiaa."

Scientologiakeskustelun laannuttua sanomalehdissä tarjosi
huhtikuun Hymy-lehti oman raporttinsa aiheesta. Lehti haas-
tatteli U-Manin toimitusjohtajaa, firman entistä työntekijää ja
Psykologiliiton toiminnanjohtajaa, ja esitteli jo tutuiksi tulleet
asiat: U-Manin testi on täsmälleen sama kuin dianetiikkakes-
kuksissa käytettävä persoonallisuustesti, eikä sillä voi saada mi¬
tään oleellista tietoa ihmisen kyvyistä selviytyä työssään. Kou¬
volan kaupunki on kuitenkin käyttänyt U-Man-testiä esimiesta-
son työntekijöitä valittaessa, ja kaupungin henkilöstöpäällikkö
on jopa kiitellyt testiä siitä, että "haastatteluun käytetty aika
on oleellisesti lyhentynyt".

22

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Ilta-Sanomat kertoi 3. toukokuuta, että Espoon kaupunki
on testauttanut U-Manilla kaupunkisuunnitteluviraston päälli¬
kön virkaa hakeneita. Kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi sa¬
noi lehdelle, että hänen mielestään kysymykset "eivät olleet ar¬
veluttavia". Onkohan tapaus tulkittava niin, että Espoo havlt-
telee Itselleen huuhaa-palkintoa nyt kun Vantaallekin on sellai¬
nen myönnetty.

Scientologiasta kiinnostuneille melkein pakollista luettavaa
on Time-lehden laaja reportaasi, joka julkaistiin kansikuvajut-
tuna 6. toukokuuta. Toimittaja Richard Behar penkoi sciento-
logien tekosia puolisen vuotta, ja tulos on Pulitzer-tason jour¬
nalismia. Ilta-Sanomat julkaisi siitä lyhennelmän 1. kesäkuuta.
Jos suomalaisesta keskustelusta on saanut sellaisen käsityksen,
että scientologien puuha on harmitonta harrastelua, niin se on
nolo juttu. Timen reportaasi oli otsikoitu: "Ahneuden ja val¬
lan kukoistava kultti."

Ihmeellisiä parantumisia

Ihmeparaneminen on aina ajankohtainen aihe. Avussa
2/1991 esitellään Matti A. Miettisen viimevuotisesta väitöskir¬
jasta tehty kansanpainos "Sinä paranet - nyt!" Miettinen tois¬
taa Avussa havaintonsa, jonka mukaan Niilo Ylivainion kokouk¬
sissa ei ole kukaan todistettavasti parantunut elimellisestä sai¬
raudesta. Kipinä-lehti on puolestaan haastatellut toimittaja
Kaj Aaltoa, joka on kirjoittanut ihmeparantamisesta teoksen
"Nouse ja käy". Aallon mielestä tuntuu epäilyttävältä, ettei¬
kö yhtään ihmeparanemista löytyisi. Hänen järkeilynsä mukaan
on mahdollista, että todellisuudessa yliluonnollinen paranemi¬
nen voidaan selittää luonnollisesti.

Kevään paras juttu ihmeparantamisesta löytyy Terveys 2000
-lehdestä (3/1991), joka myös on haastatellut Matti A. Miettis¬
tä. Otsikko on asiallisen toteava: "Ihmeparantumisille on luon¬
nollinen selitys". Miettinen hakee selitystä parantajien suosiolle
todennäköisyydestä: "Kaikista tapauksista valtaosa sopii tavan¬
omaiseen, ihmeettömään, keskimääräiseen. Yhtä todennäköistä
kuitenkin on, että kaikessa on poikkeustapauksia. - - Uskovai¬
selle voi lottovoittokin olla vastaus hänen rukouksiinsa."

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

23

Paraviihteen veteraani Oskar Reponen kirjoittaa tammikuun
Se-lehdessä haltioituneesti helsinkiläisestä käsilläparantajasta
Marja-Leena Ahosta: "Olen etsinyt parantajaa, joho koululää¬
ketiede uskoisi ja jonka toiminnasta tiedemiehinä olisi myöntei¬
nen käsitys. Nyt löysin sellaisen." Reposen mukaan lääkärit ovat
ihmetelleet Aho kykyjä. Lokakuussa 1989 Aho perusti oman
hoitolan, jonne on kuulemma ajanvarauksia vuodeksi eteenpäin.

Aho sanoo luovuttavansa parantamisvaiheessa potilaalle
omaa "elämänenergiaansa" käsiensä kautta. Jos potilaalla on
riittävä vastaanottokyky, hän voi periaatteessa parantua mistä
tahansa sairaudesta, kuten diabeteksesta, epilepsiasta, syövästä
ja sappikivistä. Aho toivoo itse, että hänen kykyjään tutkittai¬
siin tieteellisesti. Toivottavasti hänen toivomuksensa toteutuu.

Aamulehdessä kerrottiin 20.1. viitasaarelaisesta kansanpa¬
rantajasta Urpo Pollarista, joka hoitaa pääasiassa selkävaivoja
ja muita särkyjä painelemalla ja "verettömällä kuppauksella".
Huomiota herättää maininta, että hänen sormistaan lähtee "säh¬
köiskuja". Vielä hurjempi sähkömies löytyy Kiinasta Sichuanin
(Setsuanin) maakunnasta (Hymy 2/1991). Tämän Lin Juajun-
gin väitetään pystyvän vastaanottamaan kivutta 650 voltin säh¬
köiskuja, sytyttämään lamppuja käyttäen ruumistaan virtaläh¬
teenä, ja jopa paistamaan munia ja kaloja kämmenellään.

Sähköisiä ihmisiä on toki ollut ennenkin, ja ilmiölle on an¬
nettu nimi: Tiedon rajamailla-teoksessa (s.254) puhutaan "kor-
keajänniteoireyhtymästä", ja sen sanotaan olevan sukua "psy-
kokineettisille voimille". Hymyn juttua lukiessa tulee mieleen
suomalaiseen tukkilaisperinteeseen kuuluva tarina mahtavasta
Tarvaisen isännästä. Hän sairastui ennen kuolemaansa niin kor¬
keaan kuumeeseen, että piiat paistoivat hänen vatsansa päällä
räiskäleitä. Onko siis Suomessakin elänyt korkeajänniteoireyh-
tymää potevia ihmisiä - vai kerrotaanko Kiinassakin samanlai¬
sia kansantarinoita kuin meillä?

Se-lehti esittelee nykyhetken tunnetuimman suomalaisen ih-
meparantajan Seppo Juntusen. Kirjoittaja Harry Sarpamo on
yrittänyt saada parantuneita kertomaan kokemuksistaan leh¬
delle, mutta kukaan ei ole suostunut antamaan nimeään ja ku¬
vaansa julkisuuteen. Sarpamo ihmettelee: "Pelätäänkö kuka¬
ties, että luvalla sanoen riivaajahenki valtaa uudestaan ruumiin,
jos erehtyy puhumaan väärälle ihmiselle?"

24

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Tässä voisi jo mukaiiia Veikko Lavia: Jokainen ihmeparan-
taja on jutun arvoinen. Lapin Kansa kirjoittaa (9.3.) Terttu
Oksasesta, joka on sekä henkiparantaja että maaiausmeedio.
Hänen erikoisaiaansa on kaukoparannus: hän kirjoittaa avun¬
tarvitsijan nimen, osoitteen ja sairauden mustaan (sic) kirjaan,
jota hän pitää rukoiliessaan käsiensä väiissä.

Vanha tuttu Matthevv Manning näyttää käyneen Turun puo¬
lessa esitteiemässä taitojaan (Turun Ylioppilasiehti 10/1991).
Lehti kertoo, että kun Manning käsitteii erästä seikävaivaista
naista, "tuntui yieisöön saakka kova kuumuus". Jäileen suur-
jänniteoireyhtymä?

Sangen kiintoisaita vaikuttaa Aamuiehden 11.3. haastatte¬
lema irakilaissyntyinen, Nokialla asustava fysioterapeutti Nebil
al-Marayati. Hän on yhdistänyt kiinalaisen "lääketieteen" ja fy¬
sioterapian omaksi luonnonmenetelmäkseen acuphysioksi. Me¬
netelmän teoreettinen perusta kuulostaa jotenkin tutulta: "Ih¬
misellä on 12 energiakanavaa, jotka kiertävät ruumista päästä
jalkoihin. Jos ihmisen energia ei ole tasapainossa, siitä seuraa
ärsykkeitä ja sitten tauti."

Mustelin tv-tähtenä

Maalis-huhtikuussa Sitan haaviin jäi yhdeksän leikettä,
joissa Skepsis-yhdistys mainittiin nimeltä. Yliluonnollisia asioita
käsitteleviä juttuja oli kaiken kaikkiaan kuutisenkymmentä.

Helsingin Sanomissa ilmestyneet jutut ihmeistä (30.3.) ja
Nostradamuksesta (16.4.) saivat ehkä laajimman lukijakunnan.
Nostradamus on ollut taas suosiossa, ilmeisesti siksi, että Mirja
Pyykkö käsitteli hänen ennustuksiaan televisio-ohjelmassa 9.
maaliskuuta. Tekniikka ja talous -lehti huomasi sentään (24.4.),
että Nostradamuksen ennustus Neuvostoliiton hajoamisesta on
mennyt pieleen: "Suuren profeetan ennustustarkkuuden heik¬
koutta kiittävät paitsi Skepsis-seura, myös kaikki karhun naa¬
pureiksi asettuneet." (Toim. huom.: Skepsis ei ota kantaa sii¬
hen, onko Nostradamuksen kyvyttömyys kiittämisen vai moit¬
timisen arvoinen asia.)

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

25

Maasäteilystä on kinasteltu Jyväskylän päälehdessä Keski¬
suomalaisessa. Pentti Ruusanen on samoilla linjoilla kuin en¬
tinen kansanedustaja-varpumies Mauno Pohjonen: maasäteily
kelpaa selitykseksi mitä erilaisimpiin sairauksiin (21.3.). Ruus-
asen kirjoitukseen vastannut Kari Saari Äänekoskelta kertoo
(4.4.) puolestaan Oulun yliopiston tutkimuksista, joissa maa-
säteilyä ei löytynyt. Saari mainitsee myös Skepsiksen 10 000
markan palkkion ja kehottaa Ruusalaa yrittämään. Se on oi¬
kein: kaikki maakuntien kyvyt esiin!

Skepsiksen puheenjohtajan Nils Mustelmin esiintyminen te¬
levisiossa Mirja Pyykön edellä mainitussa huuhaa-ohjelmassa on
kirvoittanut kommentteja. Pohjolan Työ (14.3) kehuu Muste-
---ia viehättäväksi ja selväsanaiseksi: "määrätietoisesti ja var¬
masti hän kumosi kaiken yliluonnollisen Nostradamuksen en¬
nustuksista horoskooppeihin asti." Kalevan televisiokolumnisti
Hilppa Kontiainen sen sijaan on huomattavasti varautuneempi,
vaikka myöntääkin aina arvostaneensa Mustelinia. Hänen mie¬
lestään asetelma oli kovin epätasainen, kun studioon oli saatu
vain nuoria astrologian harrastajia: "Vanha herra veti jo kätte¬
lyssä pitemmän korren."

Länsi-Savon yleisönosastoon on kirjoittanut Uri Gellerin ih-
mekykyihin uskova Pekka Mäkinen. Hän vetoaa Lontoon yli¬
opiston fysiikan professorin John Hastedin tutkimuksiin, jotka
todistavat Gellerin kyvyt aidoiksi... Hän ei ilmeisesti tiedä, että
Hastedin Geller-kokeissa ei ollut läsnä ammattitaikuria (Gelle¬
rin itsensä lisäksi).

Kaksi lehteä on julkaissut Nils Mustelinin haastattelun. Ou¬
lulainen Liitto-lehti on saanut 8.3. juttuunsa varsin pessimisti¬
sen sävyn: Mustelin pitää pseudotieteiden suosiota uhkaavana
ja huoiestuttavana ilmiönä. Toukokuun Hymyn haastattelu on
viihteellisempi ja kevyempi. Siinä esitellään sporalogiaa. Skep¬
siksen toimintaa ja James Randin tempauksia. Lopuksi Hymy
yhtyy Skepsiksen haasteeseen ja lupaa maksaa omasta puoles¬
taan toiset 10 000 markkaa henkilölle, joka osoittaa valvotuissa
olosuhteissa yliluonnollisia kykyjä.

26

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

New Age -ilmiö sai runsaasti palstatilaa lehdissä maaliskuun
alussa, kun Helsingissä pidettiin nuoriso- ja uususkontoja käsi¬
tellyt seminaari. (Muun muassa Kotimaa 8.3., Kristityn Vas¬
tuu 21.3., Keskipohjanmaa 29.3., Rauhan tervehdys 3.4.). Lä¬
hetysteologi Timo Vaskio Kirkon lähetystyön keskuksesta toteaa
haastattelussa, ettei kirkko ole meillä vielä riittävästi reagoinut
New Age -liikkeen haasteeseen. Lähetyskeskus harkitseekin pal¬
velevan puhelimen perustamista, jotta ihmiset voisivat tarpeen
vaatiessa saada tietoa uususkonnoista ja kirkon suhtautumisesta
niihin. (Missä viipyy Skepsiksen palveleva puhelin!)

Pohjolan Työ (12.4.), Kouvolan Sanomat (13.4.) ja Viikko-
Eteenpäin (12.4.) ovat julkaisseet toimittaja Paula Saukon kat¬
sauksen New Ageen. Saukko on tutkinut kirjakauppa Erä Novan
hyllyjä ja haastatellut Harri Heinoa, joka arvelee ihmisten pet¬
tyneen tieteen, tekniikan ja perinteisen politiikan kykyyn rat¬
kaista ongelmia.

Länsiväylä (27.2.), Ylä-Kainuu (5.3.) ja Insinöörikunta
(3/1991) ovat haastatelleet Transsendentaalisen meditaation
kouluttajaa Juhani Heikkistä, joka on perehdyttänyt TM:n
saloihin yli 4 000 suomalaista. Hänen sanomansa kuuluu näin:
Vain kaksi 15-20 minuutin meditointijaksoa päivässä, ja unen¬
tarve vähenee, stressi poistuu, sydänviat, kasvaimet ja psyykki¬
set sairaudet häviävät, oppimiskyky ja luovuus kehittyvät. Jos
ette usko, niin miettikää tätä: Itse paavikin on suositellut me-
ditointia.

Jos joku ei jaksa mietiskellä omin voimin, hänelle on tarjolla
"aivokone", jota Kauneus ja Terveys -lehden (3/1991) toimit¬
taja on käynyt kokeilemassa Osho-meditaatioklubilla Helsingis¬
sä. Laite lähettää pulputtavaa ääntä ja punaisia valonvälähdyk-
siä, jotka täyttävät aivojen pintakerroksen: Ajatuksille ei yk¬
sinkertaisesti jää tilaa. "Laitteen valmistajat mainostavat, et¬
tä tunti laitteen antamaa rentoutushoitoa vastaa Hawaijin lo¬
maa. "Aivokone on kuulemma suurta muotia Yhdysvalloissa,
jossa suihkuseurapiirit viettävät vapaahetkiään "mielen jump¬
pasaleissa", istuen nojatuolissaan aivokone korvilla ja silmillä.
Ja tietysti tässäkin mentelmässä käyttäjä älykkyys, muisti, luo¬
vuus ja itseluottamus paranevat.

Lopuksi Patrick Le Louarnin välittämiä tietoja Ranskasta
(Etelä-Suomen Sanomat 2.4.): Kymmenen miljoonaa ihmistä

SKEPTIKKO 1 1 , kevät 1991

27

käyttää säännöllisesti ennustajien palveluksia. Suosituin neuvo¬
nantaja on astrologi, seuraavana yleistietäjä, sitten kädestäen-
nustaja ja numerologi. Vähiten luotetaan korteista povaajaan
(ranskalaista rasismia käytännössä?). Ennustusbisneksen liike¬
vaihdoksi on arvioitu 21 miljardia frangia (epäilyttävää; yli 2
000 per asiakas), ja taloudellinen lama on tietysti tuonut alalle
lisää toimintaa, jopa ruuhkaa ennustajien vastaanotoille. Vakio¬
asiakkaita ovat kuulemma arvostetut poliitikot ja liikemiehet, ja
astrologi on mukana päättämässä työhönotosta mo nessa kun¬
niallisessa firmassa. Miten meille käy, kun Eurooppa yhdentyy?

Press Review

During the past spring, ali printed material on the paranormal and
pseudosciences has been under close scrutiny at professional press clippings
agency in Helsinki. They collected raore than a hundred articles and
letters published by the Finnish press during the first four raonths of
1991. Most widely discussed topics were the use of scientologists '
personality tests in sorting out job applicants, the influence of
anthroposophical philosophy in Steiner-schools and fringe medicine in
general. Miracle-healers also got a lot of press, both good and bad.

28

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Keskustelua

Tarvainen vastaa Mustelinille

Nils Mustelinin kirjoituksessa Astrologia, taikausko ja moraali
(Skeptikko 10, 1991) on parisenkymmentä kohtaa, jotka vaati¬
sivat oikaisuja ja selvennyksiä. Toimituksen myöntämän tilan
puitteissa keskityn yhden asian käsittelyyn: Mustelin kirjoit¬
taa tohtoreita Geoffrey Dean, Miohel Gauquelin ja Hans J. Ey-
senck tarkoittaen tutkijoista, "jotka ovat osoittaneet astrologis¬
ten väitteiden olevan perättömiä" (sivu 10). Totuus on kuiten¬
kin aivan toisenlainen; lause perustuu omavaltaiseen tulkintaan
ja asiayhteydestä irroitettujen sitaattien käyttöön, kuten seu-
raavasta ilmenee.

1) Sivulla 10 Mustelin kirjoittaa erääseen tiivistelmään vii¬
taten, että "Geoffrey Deanin ainutlaatuisen laajoihin tietoihin
perustuva johtopäätös on siis astrologian kannalta varsin ma¬
sentava:...". Tosiasiassa Dean ei mainitussa tiivistelmässään tee
yhteenvetoa laajoista tiedoistaan, vaan tarkastelee tutkimuksia
erään laskennallisen korrelaatiokertoimen valossa, joka on kehi¬
tetty tulosten käyttökelpoisuuden vertailuun. Deanin useissa
kirjoituksissa (viimeksi The Astrologioal Journal, Sept./Oct.
1990) todetaan varauksetta, että tutkimustulokset ovat usein ol¬
leet tilastollisesti erittäin merkittäviä, mutta eivät käytännölli¬
sesti hyödyllisiä astrologisen kartan (mekaanisen) tulkinnan kan¬
nalta. Olen kuullut Deaniltä suoraan hänen Suomen vierailunsa
aikana, mikä hänen laajoihin tietoihin perustuva johtopäätök¬
sensä on: "tutkimustulokset näyttävät hyviltä astrologian kan¬
nalta".

2) Sivulla 9 Mustelin esittää sitaatin Miohel Gauquelinin
johto- päätöksenä tutkimustuloksistaan. Tosiasiassa sitaatti löy¬
tyy vuonna 1967julkaistun noin 200-sivuisen kirjan The Comic

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

29

Clocks sivuilta 84-85. Lausunto ei ollut edes vuonna 1967 yh¬
teenveto hänen siihen asti tekemistään tutkimuksista, vaan his¬
toriallisen katsauksen lopuksi esitetty arvio astrologiasta koh¬
taloita ennustavana menetelmänä. Kuten jo kirjan alaotsikosta
"From Astrology to a Modern Science" voi odottaa, Gauquelin
esittää kyseisen lausunnon jälkeen useita tutkimustuloksia, jotka
kertovat Auringon, Kuun ja planeettojen vaikutuksista luontoon
ja ihmiseen.

Mustelin kirjoittaa Gauquelinin Mars-tutkimuksista, että
muiden tutkijoiden tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämä on
harhaanjohtavasti sanottu. Mars-ilmiön merkittävyys on nime¬
nomaan siinä, että monet tutkijat, myös eräät skeptikot, ovat
tarkistaneet Gauquelinin metodiikan ja vahvistaneet ilmiön ole¬
massaolon useissa tutkimuksissa. Yhdysvaltojen skeptikot ovat
ns. Zeienin testillä varmentaneet ilmiön. Kurtz, Zeien ja Abell
ovat tehneet tutkimuksen, joka heidän mielestään ei tukenut
Mars-ilmiötä, mutta Michel ja Francoise Gauquelinin sekä Göt-
tingenin yliopiston psykologian professorin Suitbert Ertelin ana¬
lyysien mukaan heidänkin aineistonsa tukee Mars-ilmiötä.

Kyseinen Mars-ilmiö (huippu-urheilijoiden syntymähetkellä
Mars on tavallista useammin lähellä askendenttia, itäistä hori¬
sonttia, tai lähellä MC:tä, etelässä) on vain yksi Gauquelinien
tutkimus- tuloksista. Merkittävää on se, että he vastaavalla ta¬
valla ovat löytäneet esimerkiksi yhteyden Jupiterin ja poliitik¬
kojen, Saturnuksen ja tiedemiesten välillä. Vastaavasti he ovat
teksti- analyysilla löytäneet luonteenpiirteiden ja planeettojen
välisiä vastaavaisuuksia, jotka ovat olleet keskeisiä astrologiassa
yli kaksituhatta vuotta.

3) Sivulla 8 esitetään Flans Eysenckin ja David Niasin joh¬
topäätös heidän kirjassaan Astrology: Science or Superstition.
Mustelin kirjoittaa: "käytyään läpi suuren määrän sekä omia
että muiden tutkimuksia, Eysenck ja Nias esittävät seuraavan
johtopäätöksen", jota seuraa astrologian täysin tyrmäävä johto¬
päätös. Tämä johtopäätös ei kuitenkaan löydy kirjan viimeises¬
tä luvusta "Verdict and Prospect", vaan 140 sivua aiemmin lu¬
vun "Personal Destinies" (henkilökohtaiset kohtalot) johtopää¬
töksenä. Kirjan viimeisessä luvussa Eysenck ja Nias esittävät
seuraavia yhteenvetoja: "Jos kysymys kuuluu 'ovatko astrologi¬
set väitteet tosia', vastaus on kylläja ei, mutta enimmäkseen ei".

30

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

"Kaiken kaikkiaan vastauksena kysymykseen 'toimiiko astrolo¬
gia' yhdymme Deanin ja muiden yhteenvetoon: syntyy sellainen
kuva, että astrologia toimii, mutta harvoin sillä tavalla tai siinä
laajuudessa kuin vältetään."

Viime vuonna julkaistuissa muistelmissaan (Rebel with a
Cause, W.H. Allen, 1990) psykologian professori Eysenck ker¬
too, kuinka hän alkoi lukea Michel Gauquellnin tutkimuksia
varmana siitä, että hän löytäisi niistä metodisia ja tilastotie-
teeilisiä virheitä. Hän kuitenkin totesi Gauquelinin tutkimuk¬
set huolellisesti tehdyiksi. Perehtyessään tarkemmin tutkimuk¬
siin ja tehdessään vaimonsa kanssa uusia asiaan liittyviä tutki¬
muksia, Gauquelinien löydökset vain vahvistuivat. Muistelmis¬
saan Eysenck sanoo, että henkilökohtaisesti hän kyllä olisi on¬
nellisempi, jos planeetoilla ei olisi vaikutuksia ihmiseen, mutta
tosiasiat ovat tosiasioita.

Tilastollisissa tutkimuksissa astrologiset vaikutukset näky¬
vät pieninä, ja vain osa astrologisesta perimätiedosta on tois¬
taiseksi tutkimuksissa saanut vahvistusta. Todellisuudessakin
vaikutukset ovat varmasti vähäisiä, jos niitä verrataan moniin
harhakäsityksiin astrologiasta kohtaloiden ennustamismenetel-
mänä. Toisaalta Ihmisluonnetta el voida kuin pinnallisesti tut¬
kia kvantitatiivisilla tilastotieteellisillä menetelmillä. Siten sille,
joka haluaa tietää tarkemman totuuden astrologiasta, el ole
muuta tietä kuin astrologisten karttojen tulkinnan opiskelu.

Lukija, joka haluaa lisää tietoa tilastollisista tutkimuksista
ja astrologian tietolähteistä, voi pyytää astrologisen tietopaketin
Suomen Astrologinen Seura ry:ltä (PL 90, 00131 Helsinki). Toi¬
sin kuin Mustelin kirjoittaa, astrologia ei perinteisesti ole ollut
salatiede eikä ole sellainen nykyisinkään. Astrologisen seuran
tilaisuuksiin, kuukausiesitelmiin ja kesäseminaariin, ovat kaikki
ei-jäsenetkin tervetulleita; tilaisuuksista saa tietoa puhelinvas¬
taajasta (90 - 537 435).

Kyösti Tarvainen, dosentti

Suomen Astrologinen Seura ry:n puheenjohtaja

SKEPTIKKO 1 1. kevät 1991

31

Mustelin vastaa Tarvaiselle

Tarvaisen vastineen etsikkona voisi oiia "Miten vaiikoida tutki-
mustuleksia siten, että saadaan tukea ennaita postuieiduiie op-
pijärjesteimälie". Gauqueiinin kiistanaiaiseiie Mars-ilmiölie an¬
netaan suurta painoa, mutta nimen omaan hänen täysin murs¬
kaava kritiikkinsä perinteisen astroiogian opeista sivuutetaan sa-
noiiia "vain esa astroiogisesta perimätiedosta on toistaiseksi tut¬
kimuksissa saanut vahvistusta".

Varsinkin Deanin ja Eysenckin hyvin vaiaisevat seivityk-
set niistä kognitiivisista prosesseista, jotka näennäisesti saavat
astrelogian "teimimaan", jäävät kokonaan vaiiie huomiota - ii-
meisesti siksi, että Tarvaisen suositteiema kuningastie astroio-
giaan perustuu siihen, ettei opiskeiija tiedosta oman tiedonhan¬
kintansa vaiikoivaa iuonnetta.

Astroiogian okkuitistista iuonnetta on korostanut mm. am-
mattiastroiogi Sven Stenberg, ja Tarvainen en itsekin myöntä¬
nyt, että nykyastreiogian formulointiin on vaikuttanut yksi vuo¬
sisatamme okkuitistisimmista iiikkeistä: teosofia. (Siitä enem¬
män tämän iehden artikkeiissa Teosofit ja atomit.)

N. M.

Ilmoitus Skepsiksen jäsenille ja Skeptikon tilaajille:

Tämän numeron mukana teille on lähetetty jäsenmaksu- eli
tilausmaksulomakkeet, joilla voitte maksaa vuoden 1991 maksunne
Postipankkiin, Skepsiksen tilille no. 6371 513. Jäsenmaksu on 75
markkaa, samoin tilausmaksu. Alle 20-vuotiaiden jäsenmaksu on 30
markkaa.

Huomatkaapa, että Skeptikko-lehti on jäsenetu, eli se ei maksa jäsenille
mitään. Viime vuonna maksuolomake oli sen verran epäselvä, että aika
moni maksoi molemmat. Hallitus on päättänyt, että heidän jäsenmaksunsa
myös vuodelta 1991 on suoritettu. Jos lehtesi mukana ei ole
maksulomaketta, voit olla huoleti: hoidit asian jo viime vuonna.

32

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

Tulevia tapahtumia

Randi taas Suomessa

Yhdysvaltalainen taikuri, kirjailija ja puhujamestari James
Randi vierailee tässä kuussa Suomessa. Hän osallistuu Hel¬
singissä pidettävään kansainväliseen terveyskasvatusalan konfe¬
renssiin, ja esiintyy vierailunsa aikana kaksi kertaa myös Skep¬
siksen luentotilaisuudessa. Luennon aihe on:

"The Search for Miracles"

Luentoa voi tulla kuulemaan joko maanantaina 17. kesä¬
kuuta tai tiistaina 18. kesäkuuta 1991 kello 18-20 Helsingin yli¬
opiston Porthanian luentosaliin P II, Hallituskatu 11-13. Skep¬
siksen jäsenet pääsevät tämän tai viime vuoden jäsenmaksukui¬
tilla ilmaiseksi, muilta peritään kulujen kattamiseksi 20 markan
pääsymaksu.

Euroopan skeptikoiden kokous

Kuten jo Skeptikon viime numerossa mainittiin, Euroopan skep¬
tikot kokoontuvat 4.-5. lokakuuta 1991 yhteiseen kokouk¬
seen Amsterdamiin, joka sijaitsee Euroopan Yhteisössä, tar¬
kemmin sanottuna Hollannissa. Kokouksessa käsitellään mm.
taikavarpu- ja maasäteilytutkimuksia, vaihtoehtolääkinnän ase¬
maa eri maiden lainsäädännössä ja muita hyvin käytännönlä¬
heisiä teemoja.

Esitelmöitsijöiden ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mutta
paikalle kannattaa lähteä myös kuuntelijaksi. Kyselyt kannattaa
osoittaa suoraan järjestäjälle, joka on Alankomaiden Skepsis-
säätiö. Kontaktihenkilö on Dr. J.W. Nienhuys, Dommelsevveg
IA, VA VVaaIre, The Netherlands.

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

33

Kokous pidetään Park-hotellin Rembrant-huoneessa. Ho¬
telli sijaitsee lähellä Amsterdamin keskustaa ja kuuluisaa Rijks-
museumia. Konferenssimaksu on 75 guldenia eli noin 150 mark¬
kaa. Majoitus Park-hotellissa maksaa 187 guldenia vuorokau¬
delta yhden- ja 248 guldenia kahden hengen huoneissa. .Amster¬
damissa on kuulemma halvempiakin majoitusmahdollisuuksia,
mutta niistä pitää ottaa selkoa itse.

Ennustuksia

Maankuulu taikavarpumies Esko Jalkanen lähestyi huhtikuun
alussa Skepsis-yhdistyksen puheenjohtajaa Nils Mustelinia ystä¬
vällisellä kirjeellä, jossa korjattiin Mustelinin puheita siitä, et¬
tei tapahtumia voi tietää ennalta. Sanasta miestä — Jalkanen
pani itsensä reilusti likoon ja esitti oman lyhyen aikavälin maa¬
ilmanpoliittisen ennustuksensa:

Jalkasen mukaan huhtikuun puolivälin tienoilla piti Irakissa
syttyä ydinsota, jossa Saddam Husseinin piti ampua ohjuksilla
sekä Israeliin että Yhdysvaltain tukikohtiin varsin tuhoisin seu¬
rauksin: Israel vastaa tusinalla atomipommilla.

Jalkanen varautui kirjeessään viisaasti myös siihen, että en¬
nustus ei toteudu: Jos mitään ei tapahdu, on näkemykseni "vain
yksi huuhaa-ennustus", hän kirjoitti. Tässä tapauksessa skep¬
tikkokin voi olla vilpittömästi iloinen siitä, että ennustus ei to¬
teutunut.

Osa nykyajan astrologeista väittää kiven kovaan, että heidän
alansa on kehittynyt osaksi psykologiaa ja jättänyt taakseen
muinaisen ennustusten aikakauden. Onneksi eivät kaikki: Sven
Stenberg, yksi Suomen tunnetuimpia ammattiastrologeja, on su¬
vainnut antaa Tele-lehteen haastattelun, jossa hän ilmoittaa nä¬
kevänsä tulevaisuuteen.

Miksi ihmeessä Tele-lehteen? No tietysti siksi, että Stenberg
palvelee nyt horoskooppeineen 9700-palvelunumerossa. Nume¬
rosta saa kuulla nauhoitettuja viikkohoroskooppeja, jotka ovat
"ammattityötä", kuten Stenberg itse sanoo.

34

SKEPTIKKO 1 1 , kevät 1991

Ja lopuksi se ennustus: Stenberg kertoo Tele-lehden luki¬
joille, että Suomi devalvoi heinäkuussa. Tarkkailkaa markan
arvoa.

Ruotsintipat

Käsiini sattui ystävän työpaikalla kiertänyt ihmelääkkeen re¬
septi. "Ruotsintipat, saksaksi Schvvedenbitter, Schvvedentrop-
fen, Schvvedenkrauter."

Resepti ei ollut mikään tavanomainen yrittien sekoitusohje,
vaan siihen liittyi peräti seitsemän tiuhaan präntätyn liuskan
mittainen todistajanlausunto lääkkeen tehokkuudesta. Kysees¬
sä on tarinoiden mukaan todellinen ihmelääke, joka parantaa
paitsi syövän ja sydäntaudit, myös "kaikki arvet", ja mikä pa¬
rasta: "Juopunut saadaan silmänräpäyksessä selviämään kah¬
della ruokalusikallisella tippoja."

Vaihtoehtolääkinnän nöyryyden kiteytymä löytyy tippojen
käyttöoppaan viimeiseltä sivulta: "Voidan oikeutetusti sanoa,
että on tuskin sairautta, jota ruotsintipat eivät paranna. Kai¬
kissa tapauksissa ne ovat kaiken hoidon perusta."

Sekoitukseen on pantava seuraavat aineet: "10g aloetta,
jonka sijasta voidaan käyttää koiruohoa; 5g myrraa; 0,2g sa-
framia; 10g sennanlehtiä; 10g luonnon-kamferia; 10g raparpe-
rinjuurta; 10g sitverinjuurta; 10g mannaa; 10g 'Theriak ve-
nezian'; 5g kurhoa; 10g karhunputken juurta." Ruotsintipat saa¬
daan näistä aineksista seuraavasti: "Yrtit pannaan kahden lit¬
ran pulloon, johon lisätään 1,5 litraa 38-40 -prosenttista vilja-
tai hedelmäviinaa (sic). Annetaan seistä 14 päivää auringossa
tai muussa muuten lämpimässä. Ravistetaan päivittäin, ennen
suodattamista pienempiin pulloihin ja ennen jokaista käyttöä.
Loppu neste voi olla rajattoman ajan yrttien seassa. Pullot sul¬
jetaan hyvin ja säilytetään viileässä. Tipat säilyvät käyttökel¬
poisina monta vuotta ja tulevat ajan mittaan aina vain tehok¬
kaammiksi."

M.V.

SKEPTIKKO 1 1 , kevät 1991

35

Jäsenkysely

Skepsis ry täyttää ensi keväänä viisi vuotta, ja sen kunniaksi yh¬
distys tekee pienen tutkimuksen omistajäsenistään. Pyydämme
vastauksia aiia oieviin kysymyksiin paitsi jäseniitä, myös skepti¬
kon tiiaajiitaja muiita iukijoiita, jotta osaisimme kehittää tätä
iehteä oikeaan suuntaan.

Vastauksistanne iaaditaan yhteenveto, joka juikaistaan ensi syk¬
syn Skeptikossa. Jokaisen vastaajan kanta vaikuttaa siten yh¬
distyksen tuievaan toimintaan.

Ensin kysymme henkiiötietojasi, joita ei tietenkään juikaista.
Jos kuitenkin peikäät tietosuojasi puoiesta, äiä anna nimeäsi,
vaan vastaa suoraan kysymyksiin.

Nimi

Osoite kotiin

puheiin

Ammatti

Osoite töihin

puheiin

fax

Oien Skepsiksen jäsen | |

Oien Skeptikon tiiaaja |_|

Oien vakituinen iukija j_|

Oien satunnainen iukija j_|

36

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

1) Milloin ja miksi liityit Skepsiksen jäseneksi? Jos et ole liit¬
tynyt, miksi et?

2) Onko yhdistyksen toiminta vastannut odotuksiasi? Jos oi,
miksi ei?

3) Oletko osallistunut yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin?

4) Mihin asioihin yhdistyksen pitäisi mielestäsi keskittää enem¬
män huomiota?

5) Minkälaisia tilaisuuksia toivoisit yhdistyksen järjestävän tu¬
levaisuudessa?

6) Ketä tai keitä haluaisit kuulla Skepsiksen luennoitsijavie-
raina?

7) Mitä mieltä olet Skeptikko-lehdestä? Miten sitä pitäisi mie¬
lestäsi kehittää?

8) Yhdistys kaipaa jatkuvasti vapaaehtoistyövoimaa. Olisitko
itse valmis osallistumaan käytännön töihin? Mihin?

9) Pitäisikö yhdistyksen mielestäsi esiintyä julkisuudessa entis¬
tä tiukemmin ns. huuhaa-ilmiöitä vastaan, vai pitäisikö esiin¬
tyä suvaitsevaisemmin?

10) Ketä henkilöä, laitosta tai yritystä ehdottaisit vuoden 1991
huuhaa-palkinnon saajaksi?

Kiitos vastauksistasi. Jos tila ei riitä, käytä erillistä paperia.

Vastaukset pyydämme lähettämään yhdistyksen sihteerille Lauri
Gröhnille, osoite: Ojahaanpolku 8 B 17, 01600 Vantaa.

SKEPTIKKO 1 1, kevät 1991

37

Jos haluat liittyä Skepsiksen jäseneksi, lähetä allaoleva lomake
täytettynä Skepsiksen sihteerille: Lauri Gröhn, Ojahaanpolku 8
B 17, 01600 Vantaa.

Jäsenanomus

Nimi

Ammatti ja oppiarvo

Lähiosoite

Postitoimipaikka

Puhelin

Työpaikka

Lähiosoite

Postitoimipaikka

Puhelin

Kokemus Skepsiksen toimialaan liittyvistä asioista, mahdolliset
aihetta sivuavat julkaisut, jäsenyys muissa tieteellisissä yhdis¬
tyksissä, erityiset mielenkiinnon kohteet (käytä tarvittaessa eril¬
listä paperia):

Hyväksyn Skepsis-yhdistyksen säännöissä määritellyt tarkoituk¬
sen ja toimintaperiaatteet (kts. lehden takakansi) ja haluan liit¬
tyä yhdistyksen jäseneksi.

Päiväys

Allekirjoitus

Skepsis on 1987 perustettu suomalaisten skeptikkojen yhdistys. Skep¬
siksen toimintaperiaatteet ovat samantapaiset kuin yhdysvaltalaisen
CSICOPin (Committee for the Scientific Investigation of Claims of
the Paranormai), mutta se toimii täysin itsenäisesti vaikkakin yhteis¬
työssä CSICOPin ja muiden vastaavien järjestöjen kanssa.

Yhdistyksen säännöissä mainitaan Skepsiksen tarkoituksesta ja pe¬
riaatteista seuraavaa:

Yhdistyksen tarkoitus on:

- Edistää paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista
ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta, ottamatta näiden väittei¬
den paikkansapitävyyteen kantaa apriorisin, tutkimusta edeltävin
perustein.

- Ylläpitää tällaisesta tutkimuksesta kiinnostuneiden ihmisten ver¬
kostoa sekä pitää yhteyttä vastaavanlaisiin yhteisöihin kotimaassa
ja ulkomailla.

- Julkaista paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä tutkivia artik¬
keleja ja kirjoja sekä laatia tällaisia väitteitä sisältävien julkaisujen
bibliografioita.

- Järjestää alaan liittyviä kokouksia ja konferensseja sekä harjoittaa
valistus- ja tiedotustoimintaa.

Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä anomuksesta yhdistyksen jäseneksi
yksityishenkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka hyväksyvät edellä
mainitut yhdistyksen periaatteet.